Palasin tänään vanhempieni luota maalta takaisin kaupunkiin. Viimeiset neljä viikkoa on ollut mukavia, väsyttäviä ja noh, stressaavia, joten palaan oikein mielelläni takaisin omaan kämppääni, jossa kukaan ei mussuta vieressä, että pyykit ovat seisseet koneessa jo tunnin tai, että miksi kukaan ei ole hakenut postia!

Rannalta takaisin kämppääni kävellessäni muistin, että herran jumala! Minullahan on blogi, johon en ole ikuisuuksiin kirjoittanut mitään!!! Noh, tähän on ollut ihan hyvä syy, ei ole ollut mitään kirjoitettavaa... Tai tuo nyt on jo suoranainen valhe! Olisi paljonkin kirjoitettavaa, mutta yksi syy innottomuuten on ollut kevään ja alkukesän liiallinen koneella olo. Nyt on siis pää ja sormet levänneet, joten passaa kirjoitella.

Tänä keväänä sinkkuus meinasi saada pahan kolhun -> humala - tuttu tuntematon mies - seksikohtaus kuin jostakin elokuvasta - pirun menkat, jotka eivät osaa tehdä muuta kuin temputella - paniikki - pari raskaustestiä. Näin, tälleen rautalangasta väännettynä. Oli se kyllä hirmuinen säikähdys, kun rupesin odottelemaan menkkoja eikä niitä tahtonut kuulua. Mutta mikä helpotus se olikaan, kun ne sitten saapuivat vaikkakin "hieman" myöhässä. Pisti kyllä miettimään asioita. Teki mieli vaan juosta ja lujaa! Nyt sitten on säikähdyksestä selvitty ja sinkkuelämää jatkettu, tosin ehkä himpun verran hillitymmin.

Ah, mutta mikä ihana ilma siellä ulkona onkaan! Vaikka aamupäivästä vähän satoi vanhempien luona, niin nyt täällä kaupungissa paistaa aurinko ja varjossa on 23,5 astetta lämmintä! Täydellinen rantapäivä. Siellä tulikin vietetty lähes kaksi tuntia. Kävin vähän uimassa, luin Sairaanhoitaja- ja Trendi-lehteä ja käristelin tätä ihoani. Harmi vaan, näyttää siltä, että ei tämä minun iho rusketu, ainoastaan päivettyy... Noh, on sekin parempi kuin olla aivan kalkkilaivan kapteeni. :)

Pusi pusi ja hali hali ;)